ETT

Yhteenveto joistakin alpakoiden sairauksista.

eläinlääkärisivut uusimisen vuoksi vähän aikaa pois käytöstä

Alpakoiden ja laamojen rakennearviointi
Kaavake eläinlääkärintarkastusta varten

 

Alpakkakurssi eläinlääkäreille
Alpakoiden terveysvalvonta koodit eri kielillä

Tässä on joitakin perustietoja alpakoista:

Vasan syntymäpaino 6-8 kg
Aikuisen paino 60-80 kg
Aikuisen säkäkorkeus 80-100 cm
Märehtii Kolme mahaa, toimivat kuten lampaan mahat
Pulssi 60-90 / min
Hengitys 10-30 / min
Lämpö 37,5-38,9 °, vasalla puoli astetta korkeampi
Tarha 1000m2 / 2 eläintä (100m2 / lisäeläin)
Aita 1,20-1,50 cm (pystyy hyppäämään yli mutta ei halua)
Rehut hyvä, pehmeä heinä (Timotei tarttuu villaan), kaura, Poro-Elo1
Tiineys 320-380 vrk (kaksoset harvinaisia)

Hampaat Maha ja suolisto Tiineys ja synnytys Loiset Tarttuvat taudit Lääkitys Värit

Kaula on arka paikka. Aina kun on jotain kummallista, tunnustele kaulaa. Eläimet tunkevat päänsä milloin mistäkin ja säikähtäessään voivat jopa murtaa nikamia. Kaulan paksu villa peittää haavat ja vammat.

Mikrosiru
Suomessa on pistetty siruja vasemman lavan eteen, ulkomailla myös vasemman korvan taakse tai kaulan puoliväliin. Joissakin maissa pistetään myös hännän tyveen. Mielestäni vasemmalle lavan eteen on erittäin hyvä paikka.

Korvamerkki voi olla muovinen lätkä. Itselläni on tummanpunaisia, pieniä lätkiä, joissa teksti ALPAKA ja juokseva numero. Jos tarvitset niitä, pyydä minulta, ei kannata itse teettää. Malli on sama kuin poroilla käytetään. Etelä-Amerikassa käytetään jonkin verran leikattuja korvamerkkejä, merkinnöissä on paljon samaa kuin porojen merkeissä. Etelä-Amerikkalaisissa valokuvissa näkee joskus korvissa värillisiä villalankoja. Niitä käytetään myös tunnistamiseen mutta ne ovat myös koristeita joissain erityistapahtumissa.

Kynsien lyhennys sujuu helpoimmin Fiskarsin oksasaksilla, onnistuu terävällä puukollakin. Alpakka voi potkaista lujaa, laama potkaisee vaarallisen lujaa. Neljän metrin loikka suorilta jaloilta onnistuu.

Käyttäytyminen
Sylkemistä on liioiteltu, eläimet sylkevät toisiaan kinastellessaan, ohikulkija voi saada roiskeita naamaansa. Ihmiseen tottunut alpakka tai laama ei sylje. Alpakka on ehdottomasti laumaeläin, kaksi eläintä menee juuri ja juuri, kolme on jo lauma. Muut eläimet eivät korvaa lajikumppania, sitäpaitsi ne ovat niin tyhmiä ja sotkuisia. Suora kontakti muihin märehtijöihin on Suomessa kielletty. Alpakat eivät pidä taputtelusta jollaista koira- ja hevosihmiset harrastavat. Ihminen ei voi tehdä tuttavuutta, alpakka ehdottaa sinunkauppoja. Älä tyrkyttäydy. Liian tuttavallinen alpakka tai laama saattaa aikuisena, sukukypsänä olla vaarallinenkin jos se on leimautunut ihmiseen. Niitä jopa lopetetaan suuressa maailmassa (nk. Berserk male syndroma). Eläintä pitäisi päästää helposti puolen metrin päähän mutta sitä lähemmäs sen ei pitäisi itse tulla. Lelliminen voi johtaa todellisiin ongelmiin. Luunappi turpaan, jos tunkee syliin.

<alkuun

Etuhampaat lyhentäminen kannattaa jättää eläinlääkärin tehtäväksi. Alpakan hampaiden pitäisi olla sellaiset, että ne kuluvat tasaisesti. On rakennevirhe, jos hampaita joudutaan lyhentämään. Joillakin etuhampaat ovat kuitenkin liian pitkät ja niitä joudutaan lyhentämään. Asia kuitenkin pitää kertoa esim. eläimen ostajalle. Tiukasti ajatellen pitkähampaiset pitäisi karsia pois siitoksesta mutta järkeäkin saa käyttää. On muistettava, että luonnonvaraiset alpakat ja laamat syövät todella kuivia ja kovia puskia ja hampailla on paljon töitä. Orheilla ja emilläkin on joskus kulmahampaat, joillakin lisäksi ylhäälläkin I3, jotka muistuttavat kulmahampaita. Näitä käytetään taisteluun ja niillä viillellään nopeilla pään heilautuksilla. Hampaat on pidettävä tylppinä.


Poskihampaisiin muodostuu joskus piikkejä kuten hevosilla. Ne raspataan samoin kuin hevosilla. Raspaamista ei kuitenkaan tehdä rutiinisti, vain kun on erityinen tarve. Alpakan poskihampaiden pitää olla selvästi poimuiset. Erittäin lyhytkalloisilla alpakoilla on enemmän vikoja poskihampaissa.

Kylmyys
Vaikka Andien yöt ovat kylmiä, päivälämpötilat ovat plussan puolella. Suomen talven pitkät pakkaskaudet näyttävät hieman vaivaavan eläimiä. Kovilla pakkasilla tarvitaan tallista riippuen lisälämpöä. Yleensä kuiva, tuulensuojainen talli riittää. Avonaiset katokset eivät riitä Suomessa. Alpakat eivät tuota kovinkaan paljon kosteutta talliin. Talvella kannattaa antaa lämmintä juomavettä, jotta eläimet joisivat tarpeeksi, 10 °

<alkuun

Maha ja suolisto

Alpakalla ja laamalla on vain kolme mahaa, toiminnallisesti muistuttavat kuitenkin oikeiden märehtijöiden mahoja ja vaivaisia hoidetaan kuten märähtijöitä. Viimeinen maha on toiminnaltaan koostunut kahdesta osasta.

Alpakoilla ei tunnu olevan haluja ylensyöntiin. Ne syövät annoksensa mutta jos kuppiin jää jotain, ne voivat lähteä pois kun ei enää maistu. Omistajan on kuitenkin tunnettava eläintensä käyttäytyminen. Ylensyöttäminen saattaa muodostua ongelmaksi, alpakoitahan on kiva ruokkia. Tehkää kesällä kerppuja ja syöttäkää niitä talvella, se on vaaratonta ruokkimista. Karkea rehu pitää hampaat kunnossa.

Puhaltuminen ei ole niin yleistä kuin oikeilla märehtijöillä. "Pötsissä" on bikarbonaattia tuottavia rauhasia, jotka puskuroivat pH:ta.

Mahahaava liittyy stressiin ja / tai ruokintavirheeseen. Lämpimissä maissa melko yleinen. Ensimmäisen mahan pH alle 4. Liian voimakas ruokinta saattaa olla syynä. Eläin on alakuloinen ja uloste muuttuu tummaksi (verta). Mahahaava on merkki ruokintavirheestä ja/tai stressaavista oloista.

Ripuli johtuu ruokintavirheestä. Alpakoilla pitäisi olla runsaasti kuituja ruuansulatuskanavassa, joka sulavat hitaasti mutta kuljettavat bakteerimassaa tasaista vauhtia eteenpäin. Eläimet eivät tuota mitään, joten lampaiden ja lehmien kanssa tekemisissä olevien on joskus vaikea ymmärtää, että väkirehuja tarvitaan minimaalisen vähän. Pahimmillaan ripuli voi tietysti johtua kokkideista (kokkidit ja eimeriat), jotka nekin häipyvät kun ruokinta korjataan.

<alkuun

Tiineys ja synnytys

Synnytys tapahtuu usein aamupäivällä. Tämä on sopeutuma Andien kylmiin öihin. Vasan pitää olla kuiva illalla. Synnytys tapahtuu usein seisaallaan. Istukka ja sikiökalvot muistuttavat hevosen vastaavia. Emä ei tee istukalle mitään. Napa kuin muillakin, ei tarvitse hoitaa, jos siistiä ja kuivaa. Kuivan navantyngän pitäisi olla irronnut 2 viikon iässä. Alpakoilla voi olla synnytysesteenä asentovirhe. Jos olet hoitanut vastaavia uuhella tai lehmällä, voit avustaa jos muistat toimia puhtaasti ja käyttää järkeäsi.

Pikipaskat vastasyntyneellä voivat olla yhtä hankalia kuin hevosvarsoilla.

Orhit joita ei ole tarkoitus käyttää siitokseen, voidaan kastroida, ruunata. Tämä tehdään vasta täysikasvuiselle eläimelle. Suositeltava ikä on 1,5 v. Leikkaus on aina eläinlääkärin hommia.

Orhit virtsaavat myös taaksepäin. Peniksen kärki on koukkumainen. Lauma ulostaa valitsemaansa vessapaikkaan, jos se on ulkona, kivempaa hoitajalle. Vessapaikan vierestä ei ruoho maita.

Virtsakivet harvinaisia mutta mahdollisia, liittyvät yliruokintaan.

<alkuun

Loiset

Loishäädöt
Alpakat ovat useimmiten ulkomaantuonteja eli niillä voi olla sellaisia loisia, joita Suomessa ei ole. Loishäädöt kannattaa teettää lähtömaassa karanteenin aikana. Alpakoilla on sisä- ja ulkoloisia.

Sinkin puutos on yleinen ihosairaus. Stressi, kuten tiineys ja imetys voivat pahentaa sairautta. Tyypillisiä karstamaisia ihomuutoksia erityisesti korvissa ja kainaloissa. Mahdollisesti myös choriopts-punkki.

Maksamadot (iso ja pieni) ovat Etelä-Amerikassa tietyillä alueilla hyvinkin yleisiä. Loisen ja isännän välillä vallitsee usein tasapaino ja sairastumiset ovat lieviä. Kun tällaiset eläimet siirretään kosteammille alueille, esimerkiksi Suomeen, maksamadot voivat nopeasti sairastuttaa, jopa tappaa eläimiä.

<alkuun

Lääkitys

Rokotukset
Jos alpakoita ja laamoja pidetään siistissä, kuivassa tallissa, johon ei pääse muodostumaan lantapatjaa, mielestäni clostridirokotuksia ei tarvita. Eläimet voidaan rokottaa lammasrokotteilla samojen ohjeiden mukaisesti mutta eihän lampaitakaan tarvitse rokottaa jos paikat ovat puhtaat ja kuivat. Alpakat voivat olla hevosen herpesviruksen kantajia (virusabortti) ja tämä on hyvä pitää mielessä, jos samalla tilalla on tiineitä hevostammoja. Muutama alpakoiden sairastuminen on raportoitu, hermosto-oireita ja sokeutuminen. USAssa tietyillä alueilla annetaan leptospiroosi-, clostridi- ja rabiesrokotuksia. Samoja rokotuksia käytetään myös Saksassa. Muistutan erityisesti siitä, että eläinlääkäri, joka hoitaa alpakkakatrasta, arvioisi tilan olosuhteet ja rokotustarpeen. Ei ole mikään häpeä, jos joudutaan rokottamaan.

Tarttuvat taudit

Alpakoihin ja laamoihin tarttuvat periaatteessa monet märehtijöiden taudit. Ne eivät kuitenkin ole millekään mitenkään erityisen herkkiä.

Testausvaatimukset tuontien yhteydessä vaihtelevat. Yleisesti testataan Tbc (bov+av), IBR, Bruselloosi, BVD, Salmonellat, Bluetongue, (Paratuberkuloosi). Tuontivaatimukset annetaan ministeriöstä tapauskohtaisesti, lisäksi kannattaa noudattaa ETT:n lisäsuosituksia. Näitä edellyttävät muut kasvattajat ja monet tapahtumajärjestäjät.

Käsikirjasta on tehty kolmas painos. Sitä saa minulta tai www.ylitalonalpakat.fi

<alkuun